”Ihmisen
elämä ei riipu hänen omaisuudestaan.” (Luuk. 12:15)
Tulin kassalle. Piti maksaa. Voro oli vienyt lompakon kärrystä! Ostovoima oli valahtanut kaupan ovesta kadulle!
Mitäs nyt? Miten ollaan, kun ei ole rahaa!? Ollaanko ollenkaan!?
Tuollainen
näyttää kuinka kiinni on kaikessa ”minun” vaikka piti olla ”irti kaikesta
maallisesta”.
Piti
ja piti. (Sääli ettei toiminut se ”piti”.)
Ihminen riippui ristillä. Häneltä vietiin kaikki, ruumis, ystävät, Isä Jumala, maine, kunnia, elämä, menneisyys ja tulevaisuus.
Kaikki
meni eikä riittänytkään. Haudalla myös kuolema menetti kaiken omaisuutensa…
Jäi
Sanoin kuvaamaton Sana, aarre taivaassa jota ei omista kukaan, ja jota ei siis voi
kukaan menettääkään.
Tie, totuus ja - elämä joka ei riipu mistään, vaan kantaa kaiken mitä on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti