Synnymme maailmaan kuin oudolle piknikille, vähin eväin, tietämättä miten täällä oikein ollaan ja miksi, jotain kaivaten, nälkäiset muukalaiset mieron tiellä.
Kahdeksan miljardia eksynyttä lammasta säntäilemässä pitkin planeetan pintaa, toivoen parasta, pahinta peläten, tietämättä edes mitä ne ovat.
Viisi aistia, kaksi olemisen tilaa, ruumis ja mieli: Rajalliset ovat eväät, mutta ne riittävät, Jeesus sanoo, ”ei heidän tarvitse mihinkään mennä”, tulla toisenlaisiksi.
Istukoot siinä missä ovat, sellaisina kuin ovat.
Minä olen heidän leipänsä, elämänsä ja kylläisyytensä.
Olen kaikki kaikessa ja
kaikissa.
Ilman minua ei ole mitään.
Istu alas ja ihmettele!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti