”Rakkaus pysyy.” (1.Kor.13)
Putoavista lentokoneista viime hetkillä lähetetyt viestit
vakuuttavat rakkautta, eivät kostoa, vihaa, syytöksiä.
Ei menneen elämän haikailua. Ihan sama nähtiinkö Napoli
vai ei!
Ei huolta huomisestakaan kun huominen täten on jäämässä
horisontin tälle puolelle, eli on nyt.
Aalto vaipuu mereen ja on meri, eikä minkään tarvitse olla toisin.
Elävän ja kuolevan lyhyt hetki Syntymättömän ja Kuolemattoman
sylissä, kotiinpaluu.
Hänessä me elämme, putoamme ja olemme.
”Minä teissä ja te minussa.” (Joh.14)
Kone putoaa. Objekti vaipuu subjektiin ja subjekti
predikaattiin.
Kone putoaa. Minä rakastan sinua.
Olen.
Sinä ja minä olemme pian ohi.
Me emme pysy, mutta ”rakastan” ja ”olen” pysyy.
Ne ovat yhtä, niin kuin kaikki muukin mikä on.
(TS)
(TS)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti