”Kointähti koittaa sydämissänne.” (2.Piet.1)
Venus oli babylonialaisille taivaan valtiatar, roomalaisille
rakkauden jumalatar, ”suuri tähti” mayoille, meikäläisille aamutähti ja
iltatähti. Aamun ensimmäinen taivaalla, illan viimeinen.
Raamatussa Venus on Valtakunnan metaforatähti. Linjassa
Jupiterin kanssa se oli ehkä myös Beetlehemin tähti, tietäjien tiennäyttäjä Kristuksen
ensimmäisen tulemisen äärelle. Ilmestyskirjan lopussa se on toisen tulemisen
merkkivalo.
Aamutähti koittaa sydämissämme yhtä aikaa, läpi kaiken ajan
ja tilan, eteen ja taakse, ylös ja alas, itsestään ja itsekseen. Ihmisen ja
Jumalan yksi sydän. Sen valossa luominen, lankeemus, lunastus ja vapautus ovat
yksi ja sama suunnaton tapahtuma.
Koittaminen ei ole yrittämistä.
Voimme vaikuttaa kointähteen sydämessä yhtä vähän kuin
taivaalla.
Joten lepo vain!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti