”Metuselah eli kaikkiaan 969 vuotta ja kuoli sitten.” (1.Moos.5)
Metu kiskaisi pojanpoikaansa Nooaakin pidemmän elinkaaren. Jos alastulokohta olisi nyt tässä, ulos- ja ylösveto olisi ollut jo vuonna 1050 jkr. Siinä ajassa toimelias ihminen ehtii jo moneen!
Turussa Metuselah olisi alkuvaiheessa voinut nähdä Koroisten asutuksen nousun ja tuhon, lopussa funikulaarin nousun (jos…) ja toriparkin melkoisen laskun. Sekä monta muuta toiveikasta ryhtymystä ja niiden raukeamista vuosisatojen mittaan.
Hän kuoli sitten lopulta, inhimillisesti katsoenkaan ei liian varhain.
Uuden ihmisen kaari oli aika lyhyt, mutta riitti tappioon ja voittoon. Keihäs rikkoi kyljen ja vuodatti maailmanajan kuiviin. Uusi elämä ei tunne aikaa.
Ajattomassa ei ole aikomuksia tai aikaan saannoksia. Ikuinen ei tapahdu, vaan on.
Maailmassa (aikatilassa) kaari voi olla tosi pitkä tai ihan lyhyt. Kenttä on sama, sektoriton Valtakunta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti