Kun minut nostetaan (TS)

”Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.” (Joh.16)
”Kun minut nostetaan maan kamaralta, vedän kaikki luokseni. (Joh.12) ”

Aistimme maailman, sen valon ja värit, ahtaan henkilökohtaisen putken läpi. Paljon väriä ja värinää jää putken ulkopuolelle.
Mieli tulkitsee havainnot, nimeää ne, samastuu ja hukkuu niihin. Tuo on minun! Ruumiini, persoonani.
Maailman ahtaus ei ole ympäristössä, vaan minussa.
Genetiivi on sijamuodoista jumalattomin.
”Minun” syö ihmistä, vie rohkeuden. Ympäristöstä eli olosuhteista tulee uhka – entä jos menetän kaiken…
Jeesus voitti maailman ahtauden kuolemalla, ja vetää ”kaikki luokseen”.
Risti näyttää tappiolta mutta on voitto, hulluudelta mutta on viisautta, kuolemalta mutta on Elämä itse.
Maailma on ahdas mutta taivas laajempi kuin avaruus, rajaton.
Se kattaa rakkaudella myös maailman ja sen pienet olentopahaiset.