perjantai 10. huhtikuuta 2009

Tämä


1. Sillä kuinka uskon asioiden olevan, ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka asiat todella ovat

2. Jos minulla on maailmankatsomus, en katso maailmaa sellaisena kuin se on. 

3. Todellisuuden katsominen edellyttää jyrkkää kieltäymystä, kieltoa, negaatiota. 
3.1. Varsinkin "itsen" kieltoa. 

4. En ole menossa mihinkään, tai tulossa johonkin / joksikin. 
4.1 Tämä on matkan pää. 
4.1.1. "Ah, this!" (Osho) 
4.2. Olen. "Vain suvereeni olento voi tuntea ekstaasin tilan - mikäli ekstaasia ei tulkita tuonpuoleisen lahjoittamaksi ilmestykseksi." (Bataille) 4.3. 
Jumala on Minä Olen. Olen Olen. 
4.3.1. "Tuolloin minulla itselläni ei ole enää merkitystä, ei liioin millään minusta eroavalla läsnäololla - olipa sitten kyse vaikka Jumalasta. En usko Jumalaan, koska en usko itseeni ja olen vakuuttunut siitä, että on uskottava suorastaan järjenvastaisesti siihen mitättömään minään, joka kukin meistä on, uskoakseen johonkin tuon minän kaltaiseen eli Jumalaan (joka on ainoastaan minän takaaja). Ainakin se, jonka elämä on pyhitetty, sanoisin mieluummin elämälle itselleen, elämiselle, itsen kadottamiselle kuin mystiikalle, voisi avata silmänsä maailmaan, jossa hänen olemisensa voi saada merkityksen vain haavoittamalla, raatelemalla, uhraamalla itsensä ja jossa myöskin jumaluus voi olla vain raatelemista (surmaamista) ja uhraamista." (Bataille) 

Luterilaisessa laki ja evankeliumi -tematiikassa: 

5. Laki: Et ole mitään. 
5.1. Sinusta ei ole tulossa mitään. 
5.2. "Ainoa tuntemaani ekstaasiin liittyvä ilmestys on ihmisen täydellinen, teeskentelemätön paljastuminen omalle itselleen. ... Vain ihminen on ihmiselle laki siitä hetkestä lähtien, jolloin hän haluaa riisuutua alastomaksi itsensä edessä." (Bataille) 
5.3. Todellinen synnintunto on hajoamista, haavan aukeamista, tapahtuipa se, kuten Bataillella "suvereenisesti", tai "jumalan" edessä, kuten uskonnollisissa yhteyksissä. "Tee rohkeasti syntiä". (Luther) 
5.3.1. Rituaalinen synnintunnustus ja sitä seuraava "päästö" on usein egon kokoonparsimista, ei hajoamista. 

6. Evankeliumi: Ei se mitään. 
6.1. Se on täytetty. 
6.1.1. Tyhjä on täysi. Pimeys on valoa. Kuolema on elämää ja elämä kuolemaa. 
6.2. Lain julistus koskee yksilöä, persoonaa. Evankeliumin julistus ei kohditu persoonaan, vaan on "koko maailman autuaaksi julistamista". 

7. Ulkona on mielettömän kaunis ilma. 
7.1. Lähden pyöräilemään. 
7.2. "Luullakseni harhailu on väistämätöntä." (Bataille) 

8. Se jatkuu, virtaa. Ei. Vaan kumpuaa, ei jatku. 
8.1. Syntyy, täydentyy. Genesis. 
8.2. Kuolee, tyhjentyy. Exodus. 
8.3. Singulariteetti, ulottuvuudeton ulottuvuus, laiton laki, portti jossa tyhjä kohtaa tyhjän ja kumoutuu. 

9. Tämä
9.1. Tämän tämyys!

3 kommenttia:

  1. Hallelujah - tekee mieli huudahtaa tänää pääsiäisen kunniaks mont kertaa vaikkapa Cohen'in tavoin John Cale'n upeide sävelmie myötä K.D.Langin tunteel..vaik tarina hieman eri onki..Mieluummi joillai lauluil kuin katsomal jotai crucixia jois joku yrittää jäljitel?!? Mestarin kuolemaa uudellee ja uudellee - en oikein jaksa niit...- Entä Ylösnousemus? Miten siitä yleensä voi jotenki näytelmällisin keinoin saada ees jotain todel liikuttavaa aikaiseksi...mietinpä vain...minä yksinkertainen mies pääsinaamus

    VastaaPoista
  2. Rajamäkiläisyyden eri kohtiin täytyy tutustua jääkaapin oves pitkään niit ain välil lukemal ja maistelemal kuten korhoslaisuuden lähtökohtiin ja palat sit omal ajal asiaan. Ongelma vain on siin, että jääkaappi o upotettu kalusteisiin ja puuoves ei oiken noin magneetit pirä...

    VastaaPoista
  3. Hah. Kirjoitin päivällä omaan blogiini. Iltakävelyllä ajattelin kirjoittaa lisää, mutta sitten huomasin lisäyksesi tässä, ja kas, tein omat lisäykseni näihin peilaamalla.

    VastaaPoista