keskiviikko 9. joulukuuta 2009

8.12.2009

"Hetken katoava kuvajainen toi tekijälleen Turner-palkinnon."
"Tuhottavaksi tarkoitettua taidetta."
"Hieno teos ei ole pitkäikäinen. Se maalataan yli, takaisin valkoiseksi seinäksi, kun näyttely päättyy tammikuun 3. päivänä...
...Monia jäi askarruttamaan, miten Wright on ansainnut leipänsä ja maksanut kahdelle apulaiselleen, kun hänellä ei ole mitään myytävää. Turner-palkinnon voittaja ei ilmeisesti halua tulla miljönääriksi, kuten monet muut brittitaiteilijat. Hän on kääntänyt selkänsä taidemarkkinoille."
Radion kulttuuriuutiset / Eeva Lennon, Lontoo

Asuttamani talon lähistöllä joen rannassa ns. Richterin talossa autonomisen Suomen hallinto aloitteli toimiaan 200 vuotta sitten.
Paikalla on talon raunioita ja muistolaatassa taloa esittävä kuva.
Vaikutelma sisältää tietyn näennäisyyden vivahteen.
Rauniot (muutama kivi) on kärrätty paikalle... Kyseistä taloa esittävä kuva ei esitä kyseistä taloa.
Eikä paikkakaan ole oikea.

Alkuperäisen talon jäänteet ovat joen pohjassa. Mutavyöry vei.
Suomen suuriruhtinaskunta oli alkutaipaleellaan savijaloilla seisova kääpiö.
Richterin asteikkoa ei tarvinnut kuin vilauttaa, kun kaimatalo jo kellistyi.
Ehkä kriittisen massan saavuttaneen savilaatan lopulliseen liikuttamiseen ei vaadittu kuin jonkun syysflunssaisen tai Turun tautia kantavan lampaan käheä määkäisy.
Tuollaiset savilaatat liikuttuvat herkästi.
Laatta lensi jokeen!

Kulmakunta ei siis hengitä samaa arvokkuuden ja aikain halki kantavan mahtipontisuuden ilmapiiriä kuin joku Rooman Pantheon. Sen ohi voi helposti kävellä metrin etäisyydeltä ilman että huomaa koko asetelmaa.
Ja vaikka huomaisi, ei oikein huomaisi mitään sittenkään.
Tuhottavaksi tarkoitettua taidetta.

Täkäläiset hallitusmiehetkään tainneet olla mitään neroja tahi augustinuksia. Vain Google yksin tietää edes heidän nimensä.
Näiltä augustinuksilta käyneet käskyt eivät varmaan saaneet neitsyitä nousemaan aasin selkään yhdistetylle joulu-, synnytys- ja verollepanomatkalle.

Mutta sitten: Yksi puuttuu, ja sen yhden mukana kaikki puuttuvat!
Kaikki ovat kadonneet kuin "uni aamun tullen"! Se mikä (on) käy(nyt) yhdelle, käy kaikille. On käytävä, halusi tai ei! Niin Augustinukselle kuin Beetlehemin kedolla tai Auran rannalla määkivälle lampaallekin.
Ja kaikille meille oman elämämme suuriruhtinaille.

Kaikki ovat kääntäneet selkänsä olemassaololle kuin taiteilija Wright omansa taidemarkkinoille.

Minusta psalmin kuva katoavuudesta on kaunis. Me katoamme kuin uni, mutta emme kuin pimeyteen tai yöhön, vaan kuin - aamuun!

Me katoamme kuin pimeys valon tullen.
Katoamme kuin sota rauhan tullen.
Kuin kuolema elämän tullen.
Me katoamme kuin lauseenvastike, kun se korvataan sivulauseella.
Kuin sairaus terveyden tullen, kuin nälkä ruuan tullessa.
Me katoamme kuin tuuli tyvenen tullen.


Ihan lähellä mainittua monumenttia on toinen, sekin uusi, ja paljon vaikuttavampi teos.
Se esittää todella topakkaa härkää jonka selässä lojuu ihmishahmo. Härkä on sen näköinen, niska köyryssä, sarvet alhaalla, kuin se olisi päättänyt korskua kumoon useammankin Richterin asteikkoineen.

Mutta kyllä senkin pää ja sarvet osoittavat jo joelle päin...

1 kommentti: